Okay, I give up. Helsingin Sanomain kyky ilmentää olemustaan ei lakkaa ällistyttämästä. Lehti julkaisee tänään jo kertaalleen viime perjantaina painamansa
arvostelun Jouni Tossavaisen runokokoelmasta
Kerro. Tapaus on ilmiselvä kömmähdys, mutta on siinä myös irrationaalin intervention makua. Tavallaan on kyse poeettisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta. Kului nimittäin monta vuotta, jolloin lehti ei noteerannut Tossavaisen kirjoja millään tavalla. Nyt se korjaa asian omalla pistämättömällä tavallaan.
Jk. Arvostelu kannattaa käydä lukemassa toisenkin kerran. Kahden julkaistun version välillä on näet eroja, ja Tossavainen näyttää havainnollisesti, millä tavoin lehti on toimittanut avustajansa Satu Koskimiehen tekstiä. Tulos on puhdasta aronpuroa.
Tunnisteet: hs, kriitiikit, runous
1 Comments:
"Kerron" toisen osan "Kerro (partituurin", josta kerrotaan kokoelman viimeisellä sivulla, kertomatta jättäminen johtuu Satu Koskimiehen alkuperäisestä kertomuksesta ei Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen editoimasta kerrosta.
tjt
Lähetä kommentti
<< Home