perjantaina, huhtikuuta 13, 2007

Mustankirjava paarmalintu

joka juuri

on saapunut
etelästä keväällä

vaeltelee


aluksi paikasta

toiseen
mutta

löydettyään sopivan
puunkolon


se pysähtyy

ja ryhtyy
laulamaan



Durango kertoo


hernekerttukoiraasta

joka vapunpäivänä eräänä vuonna

vaelsi laulaen

puutarhojen halki


laulu oli laimeaa

säkeet seurasivat toisiaan
pitkin tauoin



ja koko ajan
lintu liikkui
pohjoiseen päin


Eräässä suurehkossa puutarhassa
jossa oli tiheitä kuusiaitoja
näreitä ja korkeita mäntyjä

ja koivuja


se pysähtyi


Se alkoi laulaa ahkerammin

ja tästä puutarhasta kuuluivat
siitä lähtien
hernekertun luonteenomaiset

säkeet


Reviiri oli löytynyt

Tunnisteet: , , , ,

2 Comments:

Blogger vii said...

Karri ihana, muoto tukee (myös pukee) tekstin proosamaisuutta.

8:52 ap.  
Blogger KK said...

No jaa, ihanuudestani en tiedä, tekstihän on proosaa, melkein suoraa lainaa 50-luvun Suuresta lintukirjasta, jota ajoittain mielelläni silmäilen, kun siinä linnut lentävät puutarhojen halki, pysähtyvät yhtäkkiä ja alkavat laulaa.

Mitä taas tekstin ihanaan muotoon tulee, sen opin vihdoin arvon herra Nutzilta, jonka mestaruuden kanssa en ryhdy kilpailemaan, en ainakaan täältä sairasvuoteelta. (Kannattaa muuten kokeilla: < pre > eteen ja kaiken perään < /pre > (ilman välejä) ja välilyönnit pysyvät hämmästyttävästi paikoillaan. Oletusfontti tosin muuttuu, mutta sen voi Bloggerissa vaihtaa.)

10:42 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home