maanantaina, huhtikuuta 23, 2007

Jonimatti Joutsijärvi kirjoittaa Vapaista käsistä Kiiltomadossa, eikä ihan metsään kirjoitakaan. Hämmentävä kokemus. Siis että toisen tekstistä on ihan oikeasti mahdollista saada irti jotain merkitsevää.

Tunnisteet: , , ,

12 Comments:

Blogger Herra Nutz said...

Aika paljon ja hartaasti oli Joutsijärvi saanut vaniljajäätelöstään irti.

10:40 ip.  
Blogger KK said...

Täytyy sanoa, että herra Nutzilla on samansuuntainen huumorintaju kuin Kokon-pojalla. Tai sanotaanko niin, että niin herkkänahkainen kuin olenkin, olen valmis antamaan aika monta vaniljajätskilitraa anteeksi jos strösselit ovat tota tasoa.

Ei kun ihan totta. Siis jos vaihtoehtona on joko perttilassilat Hesarissa tai joutsijärvet Kiiltomadossa, otan tällä tavoin turpiini vaikka joka päivä. Bring it on!

11:02 ip.  
Blogger Jouni Tossavainen said...

'metsään ei mennä' todellakaan, vaan kyllä tämä on puuta, josta kasvaa metsä.

tjt

11:27 ap.  
Blogger KK said...

Yritän parhaani mukaan vähätellä ja vähentää itseäni, Jouni, niin kuin opetettu on, mutta tällainen vetää kyllä yrittämättäkin aika nöyräksi:

"Jotkin Kokon ilmaisut ovat kadonneiden kielenkäyttöjen jäänteitä tai leikillisiä rekonstruktioita. Ne ovat runokohtaisia ja väliaikaisia, mutta ne voivat kenties hedelmöittää joitain tulevia suomen kieliä. Ei voi tietää, mihin Vapaat kädet johtaa."

Ei voi, ei. Enkä tiedä voiko toiselle sanoa suurempata kohteliaisuutta. On semmoinen olo, että pitäisiköhän käydä Tiimarista ne uudet puuvärikynät. Tai hakea varmuuden vuoksi sinne Hallmarkille töihin. Tai herra Nutzille somistajaksi.

12:44 ip.  
Blogger Herra Nutz said...

Miten olisi kummisetyys?

10:43 ip.  
Blogger KK said...

Kaikkien päiden pää kaikkine siihen kuuluvine etuineen on kieltämättä houkutteleva prospekti, mutta tyydyn kyllä myös studioassarin palkitsevaan rooliin, kivilöiden laittelijaksi kuolemattoman puutarhanne polunvarsiin.

11:23 ip.  
Blogger Herra Nutz said...

Suhtaudut siis kummisetyyteen kuin Tuli&Sauhun päätoimittajuuteen.

11:33 ip.  
Blogger KK said...

En ole tiennyt suhtautuvani T&S:n päätoimittajuuteen tavalla jos toisellakaan (koska en ole sellaista harkinnut), sen sijaan ajattelen sen piirissä viime vuosina vaikuttaneita ihmisiä, joita paria poikkeusta lukuun ottamatta saatan pitää henkilökohtaisina ystävinä, mitä suurimmalla kunnioituksella ja lämmöllä. Jos siis kunnioitus ja lämpö liittyvät mitenkään tarkoittamaasi kummisetyyteen, olkoon sitten niin.

11:54 ip.  
Anonymous hra Nutz said...

Emme voi tietää mitä minä ajattelin, mutta jos yritän analyseerata sormieni kirjoittamaa mölväisyä, voisin kuvitella kuvitelleeni, että T&S:n päätoimittajuus on a'tok kunniallinen, muttei mikään rauhaisa suojatyöpaikka tai eläköitymissatama. Kummisetämme - siis meidän nuorten jotka sellaista kaipaamme, edustan kuvitteellista nuorisoliittoumaa - tehtävä on myös raskas; erityisen raskas on kummisedän edustusuniformuun liittyvä valurautainen kruunu.

12:11 ap.  
Blogger KK said...

Isäni viestitti tänään tekstaritse Afrikan Keniasta. Ei kuulemma onnistunut "avaamaan Muistikirjaa" ja pyysi minua lähettämään "emailina tarvittavat 'avaimet'" päästäkseen kokeilemaan huomenna uudestaan. En kuolemaksenikaan tiedä, mitä avaimia hän mahtoi tarkoittaa, mutta toisaalta jos ja kun jutut alkavat olla tätä tasoa, liekö tuolla niin väliäkään. Sitten taas, valurautainen kruunu — voisiko isä pojalleen enempää toivoa?

12:33 ap.  
Anonymous Anonyymi said...

Isa sai tarvitsemansa avaimet. Onhan kirjakin ensin avattava ennen kuin sita paasee lukemaan.
Olen ylpea itsestani paastessani "osalliseksi" kaymaanne keskusteluun, vaikken siita mitaan ymmartanytkaan.
Isa

1:41 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Luettuani tarkkaan Jonimatin Kiiltomadossa julkaistun arvostelun ja sen jalkeen uudelleen taalla Mombasassa Karrin "Vapaat kadet", minun on helppo yhtya Jonimatin arvioon teoksesta. Siita vaan, Karri!
Isa

1:24 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home