lauantaina, elokuuta 12, 2006

Ei armoa tänäkään syksynä

Hesari täyttää tänään palstatilaa kirjoittamalla kirjoista, joita ei syystä tai toisesta ole ("Ei kirjaa tänäkään syksynä"). Voi kuvitella, miltä jutussa mainituista tuntuu. Vaan miltä mahtaa tuntua heistä, joilla on kirja mutta joista lehti ei ole kiinnostunut. Vain julmista julmin voi keksiä näin hienon juttuidean.

Joku viikko takaperin toteutin toukokuussa esittämäni uhkauksen ja peruin lehden tilauksen syyskuun alusta. Ystävällinen puhelinääni kyseli tunnollisesti syitä. Tavasta, jolla nainen kuunteli, saattoi päätellä hänen kirjoittaneen perustelujani ylös samanaikaisesti niitä kuunnellessaan. Hyvä etten ruvennut sanelemaan. Olen pettynyt lehden kulttuuriosastoon, joka ei pysty palvelemaan minua sen paremmin uutislähteenä kuin ajatusten ruokkijana. Siinä.

3 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Aamen! Itse luin HS:n kulttuurisivuja tänään pitkästä aikaa, koska aamuöinen postinkantaja sujautti ystävällisesti ylimääräisen numeron aviisista hoteisiini. Jutut olivat hengenviljelyn sivuilla muutenkin heikolla tasolla ja melkoisen raflaavia... ja tosiaan kas, ei Nummelan kirjasta sanakaan; teos pesee merkittävyydessään linnunpaskat kaikkien patsaiden päältä, ennen kuin kumoaa ne jalustaltaan, mutta Hesari vain jaksaa pidellä kaanonin kukkoja jalustallaan... onneksi lopetin HS:n tilauksen jo 9 kuukautta sitten... parempaakin on saatavilla.

1:25 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Joo, olen todella pahoillani Jannen puolesta koska, niin kuin sanot, kirja on merkittävä ja ansaitsee kaiken huomiomme. Mutta asia koskee muitakin. Jukka-Pekka Kervisen ensimmäinen suomenkieninen teos "karkea ekonomi" on sekin huomattavan tärkeä kirja. Eikä pidä unohtaa muutakaan verkossa ilmestyvää runoutta tai puhetta siitä. Suoraan sanoen, onko mahdollista puhua suomenkielisestä runoudesta ilman, että verkkoon lainkaan viitataan? En sano, että se on kaikki, mutta se ei myöskään ole vähäpätöinen tai väheverisin osa runoudestamme. Jannen kirja ei vielä ollut se, joka laukaisee reaktion HS:n kulttuuritoimituksessa. Siihen voi mennä aikaa, mutta se tulee vielä. Mutta sittenhän se on jo mainstreamia ja marginaalin hoitaa joku uusi porukka.

Ja jottei tämä olisi ihan hurskastelua, niin onhan minulla tässä muutama omakin lehmää ojassa, vuosi sitten ilmestynyt "Varjofinlandia", syksyllä tullut "Beeasily" ja kesäkuussa julkaistu "Ilmaisin asiani". Minua ei Hesarin hiljaisuus loukkaa henkilökohtaisesti, enemmän ajattelen sitä yhteisöllisesti, kirjat julkaisseitten tahojen eli Nihilin poEsian ja Kervisen Ankkurin ja eXpress(ed)in kannalta. En nimittäin ole itse tyrkyttänyt ainuttakaan kirjaani julkaistavaksi; aloite on tullut julkaisijan taholta. Siksi koen, että vaikeneminen kohdistuu eniten heihin. Se on julmaa ja surullista.

Muitakin voisi mainita, heitä löytyy blogilistaltani varmasti parikymmentä. Se työ, jota esimerkiksi sinä ja Hannu nyt teette, yhdessä ja erikseen, on äärimmäisen kiinnostavaa. Tai Teemu, väsymättömästi ja monella paletilla yhtä aikaa. Tai Juhana. Tai monet muut jo kirjoja julkaisseet tai kirjoja vasta kokoavat. En sano, että verkossa julkaiseminen tai siellä työskenteleminen on tärkeintä, mutta se on ilmiö ja asia, joka on vähintään yhtä tärkeä kuin kirjojen tai lehtien julkaiseminen.

Mitä olemme saaneet lukea siitä hra Snellmanin suodattamana? Emme mitään.

ethyuudg: joku uusi designhuume?

2:23 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Nyökkäys, varmistus ja varmistin pois; kommentoin huomenna enemmän tästä (mahdollisesti blogissani, jos palautteeni äityy pitkälliseksi), eli jatketaan aiheesta ja verkkotekstin tiimoilta kirjoittamisesta ...nyt menen kyttämään, josko lehdenjakaja olisi jälleen aulis, ja saattaisi ilmaisen HS:n aamukahvilukemisiksi... huh.

2:19 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home