tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Näkymättömäksi tekevässä takissani on kesän pituiset hihat
ja taskuissa kiviä, joita onnettomat luulevat murheiksi.

Tunnisteet: , ,

4 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Takki!!

Avaimet taskussa syövät vuoria. Jos vuori ei syö avaimia, avaimet syövät vuoria.

Huomasin puussa linnunpesän, mutta ajattelin ensiksi kasvainta tai syöpää, koska pesä ei viheriöinyt. Vasta sen jälkeen pesää.

Minusta tuntuu, että jonkun pitäisi antaa sinulle se lehtileike, jossa teinityttö kertoo, että kun alkaa pukeutua kuin supermalli, ihmiset alkavat kohdella kuin supermallia. (Paha kyllä olen hukannut leikkeen.)

Olen joskus kokeillut ja kyllä vain. Sitäpaitsi, kyllä sinut näkee, jos katsoo. Mutta mitä enemmän vakuutat näkymättömyyttäsi, sitä enemmän alkaa miettiä, näkeekö HARHOJA.

Heii, on kevät. Linnut lirisee.

pfppiip

6:32 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Kyllähän minä järjellä, mutta se ei muuta kokemusta eli tunnetta. Luulen, että on parempi etten sano enempää. Tarvitaan ihme.

7:28 ip.  
Anonymous Anonyymi said...

Voin lainata sinulle muistivaahtotyynyn, mutta et varmasti tunnista sitä ihmeeksi, kun et ole tutustunut siihen sen kivikaudella :/

6:41 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Varmasti uskon ja varmasti kokeilen mielelläni, sen verran mielenkiintoiselta tarina siitä kuulosti. Mutta miten se auttaa tähän minun, öö, pulmaani...

6:59 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home