torstaina, toukokuuta 10, 2007

Elämäni päivänä aurinko tekee pienen eleen
yhteistuumin tuulen ja koivun kanssa
ja minä kirjoitan sen ettei minun tarvitse ajatella kertovani sitä.

Tunnisteet: , , ,

posted by Karri Kokko at 16:14

2 Comments:

Blogger sivuaskel said...

kaunista

10:17 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Tai "runollista". Proosallisesti kyse oli siitä, että satuin näkemään silmänurkastani, kuinka koivunoksien läpi siivilöityvä auringonvalo läikähti nojatuolini oikeanpuoleisen käsinojan päällä lepäävän kaukosäätimen pinnasta. Aistimus oli siis ohi sekunnin murto-osassa, eikä "runon" tai sellaista jäljittelevän muistiinpanon, impression kirjoittamiseenkaan mennyt kuin minuutti. Viimeinen rivi selittää kirjoittamista, joka on korvike sille äänettömälle dialogille jota rakastavaiset käyvät keskenään. Siis joskus. Kiitos nyt kuitenkin!

10:38 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home