perjantaina, tammikuuta 19, 2007

Kerran vielä

Mies kulkee maailmalla
kuin vanha metsä,
laulut syvällä taskussa,
pitkä viileä varjo perässä.

Ja silmä joka häntä seuraa,
on sen metsän värinen,
ja hän katsoo siihen,
ja se katsoo, eikä päästä.

2 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kiitos tästä. Oletpa taas löytänyt ajatuksillesi sanat. Sanoille merkityksen.

5:43 ap.  
Blogger Karri Kokko said...

Kiitos. Se hyöty näistä ajatuksista on, että vaikka tyttö ei tule takaisin, ompahan tullut harjoitelluksi runontekoa "trad."

10:17 ap.  

Lähetä kommentti

<< Home