Jäävi on vain huono kriitikko

Olen sillä kannalla, että loputon keskustelu kirjallisuuskriitikkojen jääviysongelmasta on pääosin sen välttelemistä, että joutuisi sanomaan mitään merkittävää itse kirjallisuudesta.

Kasan vinkkaamana luin aiheesta kanadalaisen National Postin julkaiseman artikkelin. Kirjoittaja huomauttaa:

Kukaan ei valita, jos arvostelija ei osaa kirjoittaa, tietää tuskin mitään aiheestaan, saa lukijansa haukottelemaan tai yliarvioi käsittämättömällä tavalla teoksen arvon. Sen sijaan on skandaali, jos on olemassa pienikin mahdollisuus, että Brucen ilkeämielinen tyrmäys Samanthan romaanista voisi johtua siitä, että Samanthan aviomies ruttasi Brucen kirjan kuusi vuotta sitten.

Niinpä. Jokainen joka panee nimensä alle riskeraa itsensä joka tapauksessa ja hänen kytkentänsä tulevat esiin ennen pitkää. Ratkaisevaa on ainoastaan se, mitä uutta ja valaisevaa hän saa irti arvioimastaan teoksesta. Tai niin kuin Postin kirjoittaja muistuttaa: parhaat kritiikit on kirjoitettu läheltä. Jaa miksi? Koska se päinvastoin pakottaa kirjoittajan panemaan parastaan.