tiistaina, lokakuuta 24, 2006
En tiedä, onko pahin ohi. Joskus säälin itseäni vaikka tuuli kantaa minua halki taivaan. Ette voi viedä töitä mukananne. Kerrotko minulle nyt kaiken? En ole pelkkä sivustakatsoja. Minä avaan. Vihje tuli minulta. Tarkoitan tuota ääntä. Kaikki ovat siellä. Aion taas kokeilla siipiäni. Miten selvisit siitä? Maailma on täynnä pahempiakin roistoja. Me kaikki tarvitsemme lämpöä. Aseet kotona ovat vakava ongelma. Pidän sinulle tärkeää paikkaa auki. Mitä sanoittekaan? Mikä se majakka oikein on? Me emme puhu noin. Melkoista kielenkäyttöä. Aikani on rajallinen. Sitä ei usko vanhenevansa. Jostain syystä minua pelottaa. Olemme todella onnellisia. Mutta nyt olet tässä. Kuulit väärin. Huone täynnä kirjailijoita, eikä yksikään tehnyt mitään. Nyt en taida ymmärtää. Kyyhkyläiset, en syytä itseäni kaikesta mitä tapahtuu. Teidän täytyy päästää irti. Minä tein kaiken likaisen työn. Jos voin jotenkin olla avuksi, sen kuin soitat. Tätäkö sisukas tarkoittaa? Perheessä kasvaminen on hyvin outoa. Pyydä vain, jos tarvitset jotain. Voisit samalla hoitaa sen mistä puhuttiin. Anna minun ajatella. Älä jätä meitä, me rakastamme sinua. Olette menossa kotiin. Laihan miehen päiväkirja, kaikki tämä vain parin tonnin takia. Kuinka kauan on toistaiseksi? Arvaa mitä sain tietää eilen? Sedälläni on muistinmenestys. Mikäkö minua riepoo? Hän on aivan uuvuksissa. Siinä hän on. Nythän kaikki on kaikkien tiedossa. Viihdyn enemmän kulisseissa. Suuntaa raivosi muualle, meidän pikku kuumakallemme, herra hyväntuulisuus. Olet vahva kriisitilanteissa. Tämä paikka on kuin jääkaappi. Kello on puoli kymmenen. En tiedä onko tämä soveliasta. Noin on parempi. Voi taivas. Milloin sanoin sen viimeksi? Voisi olla huonomminkin. Tämä on meiltä kahdelta. Selkeys ei ole huono asia. Miksi helvetissä ei? Paitsi toinen käsi. Koko elämäni on siellä. Sitten paikka on tyhjä. Minulla olisi sinulle asiaa. Se tietysti lipsahti häneltä. Huusin hänelle erittäin julmia asioita. Minä keksin kyllä ratkaisun. Onko sinun vaikea totella minua? Sitä paitsi fyysinen kontakti on tärkeä. Siitä voisi joskus tulla ongelmia. Kaaduin portaissa. Onko hän siis haamu? Voi sinua. En ymmärrä kuinka teet sen. Unohdin, mistä puhuimme. Et voi ajatella noin. Minulla on hänen salkkunsa ja lompakkonsa, mutta minä en ole hän. En tiedä, mitä sanoa. Tuntuuko hyvältä?. En yleensä puhu sinulle työstäni. Niin minäkin. Ei ole mitään syytä pelätä. Jätän teidät kahden. Minun piti kasata se itse. Palat kuitenkin yhdistyvät yliluonnollisin keinoin. Selitän sitten kaiken. Vai yritit sinä eilen ostaa aseen. Lopetetaan tähän. Ajattele mitä tapahtuu. On kevät ja siitepölyä kaikkialla. Tarjoan sinulle mahdollisuutta nollata kaikki velkasi. Kirjailijoina olemme kaikki hulluja. En pitänyt siitä viimeksi. Tämän on syytä olla tärkeää. Luulen että hän liikautti kulmakarvaansa aamuyöstä. Älä pakota minua hakemaan itseäsi. Yhtäkkiä kaikki koneet tulivat hulluiksi.
2 Comments:
Jotain tämäntapaista yritin eilen minä myös, siinä onnistumatta. Tyhjennysharjoituksena ikäänkuin, kirjoitan vaan ilman välimerkkejä. Mutta siis, nyt ei lähde, oikein mikään.
Äh, onneksi on päärynäkissa jota rutistaa.
Hauskaa päivää kuitenkin, niin ja muista Teeman tallennus! :)
Vii
No en tiedä onnistumisesta... Katselin siis Sopranosia ja naputtelin menemään siinä käytyä dialogia, sen minkä hitaana latojana kerkesin, pienillä omilla vapailla tulkinnoilla väritettynä. Lopuksi lauseet myllyyn ja sekaisin. Ei se sen kummempaa. Ja yritän muistaa!
zhgbutt: en edes yritä kuvitella millainen!
Lähetä kommentti
<< Home