maanantaina, syyskuuta 25, 2006

Jotain kaunista









sinä





päivänä 





keksit





vihdoin





miten





olla





yksin

minulla





oli





tarkoitus 





viettää





yksi





tunti





omin





päin

tämä





muisti





on





saatettava 





atomeiksi





ennen





uusia





kukkia

miten





minulla





onkaan





ikävä





laulan





murheellista 





laulua






Kiitokset Eino Santaselle, Silja Järventaustalle, Ville-Juhani Sutiselle ja Risto Ahdille

posted by Karri Kokko at 23:23

6 Comments:

Blogger marko said...

Hieno! :D

colmti

12:25 ap.  
Blogger Karri Kokko said...

Tx. Pikku hiljaa opettelen tekemään vähän monimutkaisempia. Toisaalta tämä on hyvin yksinkertainen, ja siksi mielestäni kaunis, ainakin siinä mitassa mihin minä pystyn. Ja lisää on luvassa; seuraavaksi mukana on kuusi runoilijaa!

12:30 ap.  
Blogger viive said...

Nämä ovat ihania. CB loitsii, sinä teet.

9:13 ap.  
Blogger Karri Kokko said...

Kiitos. Minä ehkä teen, mutta sain minä kyllä loistavaa apuakin. En malta odottaa iltaa, että pääsen virkkaamaan lisää.

9:51 ap.  
Blogger sivuaskel said...

jännitystä, sanojen sovittamista,ideaa

kiitos, karri

10:50 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Kiitos itsellesi. Sanat valitsin nappaamalla hyllystä neljä ensin käteen tarttunutta kokoelmaa ja niistä nopeasti pläräämällä neljä suunnilleen samanmittaista runonpätkää. Samaa metodia käytin myös seuraavissa, kuuden naisen tekstit ovat peräisin runoblogeista. Tuossa ulkomaankielisessä käytin hay(na)kun muotoon tehtyjä kolmen rivin/kuuden sanan runoja; nyt ne muodostavat keskenään uusia pikku hay(na)kuja. Ajattelin tehdä näitä lisää, ehkä myös jonkun tosi pitkän version, jossa olisi satoja sanoja. Tännehän näitä mahtuu. Luovuutta se ei tosin juurikaan edellytä, käsityötä kyllä. Kauniita ja ihmeellisiä ne mielestäni silti ovat.

11:11 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home