torstaina, elokuuta 10, 2006
Sateet tulivat. Pisarat kaukana toisistaan kuin tähdet taivaalla. Tulet tähän, ulkoa sisälle. Ja taas sisältä ulos. Luettuasi kirjoitat. Ajattele kenen seurassa haluaisit istua. Älä ajattele. Tunteillesi et voi mitään, ehkä sentään ajatuksillesi. Heräsit aamulla. Osaatko lausua ranskaa? Lupasit yrittää. Muistelet viimeksi näkemääsi. Johtaako se tähän? Aina tähän. Parvekekohtaus. Ei kohtaus; hetki. Vain sinulle. Vain siksi että sinä olet sinä, juuri siinä. Tässä, näine luinesi. Näine ihoinesi. Rapsuta mahaa. Poimi tupakka. Klikkaa sytytintä. Liekki katoaa sinne mistä tulikin. Höps. Ei ollut tarkoitus. Kukaan ei soita. Kommentteja tulee. Hui! Ja spammia. Lokin kiljahduksia avoimesta ovesta. Yleistä huminaa. Jos ajattelisi hetken Cy Twomblya. Italia on kaunis maalata. Italian idea. Sillä meidän on lopultakin lähdettävä Balbecista. Miten se menee? Edellinen tilanne haihtuu sitä seuraavan tieltä. Mutta leivokset olivat puheliaita ja kakut tietorikkaita. Tämä on helppoa. Sisäänhengitys ja uloshengitys. Tuhoutumisen ja ylösnousemuksen suuri salaisuus. Toisista maailmoista tulevat säteet. Kaikesta huolehditaan. Päästä irti etkä menetä mitään. Seuraava savuke. Jos nyt pakahtuvasta rinnastasi purskahtaisi ulos jotakin, se voisi olla näky. Musiikkia, vaalean sinivioletti kukkamätäs, puinen seepra. Päivällä ei ole hirviöitä. Puhalla. Hengitätte samaa ilmaa. Keltainen ilmapallo. Ilmapallon ääni. Otsallasi on hikeä, huomaatko? Päivä kuluu, tunnit. Minuutin kestää, kun ei ajattele. Mitään ei kuulu. Juuri nyt askelia rappusissa. Oven käynti. Jos nyt kuulisit musiikkia, purskahtaisit itkuun. Se olisi lohdullista. Mitään et voi. Olet saava sen mikä sinulle kuuluu. Nyt olet tässä. Pyyhit hikeä. Älä muistele silmilläsi. Sormenpääsi ovat tässä. Kuvilla on kehykset. Kaikki on. Mitään ei tapahdu. Läppäri lämmittää sylissäsi. Puut ovat päättäneet olla hiljaa tänään. Auto ajaa ohi. Toinen auto. Katseesi voit kääntää muttet ikkunaa. Näet vain tähän. Älä katsele muualle. Älä ajattele mitään. Humina jatkuu. Kuunteleeko maailma sinun ääniäsi? Ilmeisesti. Mailia Jarmolta. Ajattelisiko melankoliaa. Sakeaa tekstiä. Olet ihan märkä hiestä. Laittaisit ruokaa. Kanttarelleja jääkaapista. Illalla pääsee saunaan. Klik. Savu kieppuu. Mikä olisi kaunein kuvittelemasi lause? Kuulostaisiko se hyvältä. Olisiko siinä totuutta. Auttaisiko se. Lumoaisiko se. Onko sillä tekemistä sinun tahtosi kanssa. Tiedätkö mitä tahdot. Olisiko sillä vaikutusta. Saisiko se aikaan mitään. Mutta on jatkettava. Hengitä taas. Hengitä. Päästä irti ja saat ihan kaiken. Jos joisi lasin vettä. Vesi on läpinäkyvää. Vedessä on neljä kirjainta. Vesi. Ilma. Joskus muistit enemmän. Valo. Kaikki läpinäkyviä. Kaikissa neljä kirjainta. Lasi. Tuli on vähän hämärä. Onko musiikki läpinäkyvää? Koivu heiluttaa oksiaan. Pihlajassa on keltaista. Tuoli, jakkara, toinen, pöytä, toinen. Laittaisi tähän salaisen sanan, jonka vain sinä ymmärtäisit. Mikä se olisi? Pieni, lyhyt, mutkikas. Tulisi asioita. Tulisi jotain. Et mahda. On itse tiedettävä kuka on. Avaat television. Ai jaa, ääni ei ole päällä. Miksi näin sanotaan? Voisi polttaa tupakan. Teollisuudella menee hyvin, erityisen painokkaasti lausuttuna. Mitä jos ottaisi viitekehykseksi teollisuuden? Tällaista oli tänään. Teki elämäntehtävänsä teollisuuden parissa. Miltäs se kuulostaisi? Rakkaus ei ole toimiala. Siinä ei menesty. Jos katoaisi teollisuuteen, kyselisikö kukaan perään? Jakaisit, mitä nyt teollisuudessa jaetaan, ilmaisinta asiaasi, kuin rakkautta tai runoja. Sen on riitettävä. Puhelin ei piippaa, kukaan ei laita mailia. Hyvää on kaivattava loputtomasti. Rintakehä on se, missä kaikki tapahtuu. Käsistä on apua. Kädet antavat kosketuksensa ja lämpönsä puhtaasta sydämestä. Ehtiikö puhdistaa sydämensä? Jos nyt itkisi. Antaisi vain. Mutta sinä kun olet ilosta! Luota siihen. Ilosi on elegistä, mutta se on iloa, sinun iloasi. Ripaus sokeria kolmen muun maun seassa. Ne yhdessä muodostavat ilon. Sinulla ei ole mitään hätää. Ole tarjolla, jaa auliisti. Jaksa, opeta, neuvo, ruoki. Kaunista. Väritä. Anna vaan, anna vielä. Hengitä sisään, hengitä ulos. Saat vastauksesi. Voiko käsittää kokonaan väärin? Olet siinä. Olet siinä kokonaan. Puhut. Kuuntelet. Autat. Annat. Jaat suruja. Hellit parhaasi mukaan. Ajattelet. Mutta entä jos sydämesi ei olekaan puhdas? Luulet osaavasi rakastaa. Uskot olevasi kelpo rakastaja. Ymmärrät värit väärin. Et osaa kysyä. Olet ihan väärinpäin. Katselet, muttet näe. Näet, muttet katso. Olet ihosi. Olet tuoksusi. Mitään et voi muuttaa. Jännität tekeväsi väärin. Pelkäät, että teet virheen. Pelkäät, että sinut jätetään. Kirjoitat nätin runon, mutta se ei ole valuuttaa. Tarkoittaa hyvää. Tarkoittaa kaunista. Sinussa on sähkövika. Rakkaus on sähkövika. Rakkaus ei ole mahdollista, jos on sähkövika. Kohta pääset saunaan. Pese itsesi. Peset itsesi. Ihmiset liikuttavat huuliaan televisiossa. Sieltä tulee uutisia. Olen kuullut ne kaikki. Puhelin piippaa. Akku alkaa loppua. Onko virran loppuminen sähkövika? Haluaisit katsella hiuksia. Väri on hyvästä. Hiukset menevät suuhun. Kaikkea voi laittaa suuhun. Kaikkea haluaa laittaa suuhun. Pitäisi syödä. Mistä nämä lauseet tulevat? Ovatko ne ajatuksia? Eivät ne ole. Mitä jos menet pääsi ulkopuolelle? Onko siellä mitään? Voiko tunteitaan ajatella? Voiko tunteensa ottaa huomioon? Olet ihan hiessä. Koskettelet näitä näppäimiä. Tämä ei lisää mitään. Kirjoitus lentelee planeettojen välissä. Välillä pitää nukkua. Tätä ei ole olemassa. Joku katselee Horsmanmäeltä. Mutta lukeeko? Ei tätä. Ei, tätä vasta kirjoitetaan. Kuka tätä kirjoittaa? Huomenna on säätä. Joitain asteita. Aurinko ei ole sammunut. Tuulet ovat töissä. Pilvi makaa Haagan päällä. Koiria menee, harmaita koiria. Koirat osaavat rakastaa. Ne vaan läähättävät ja katsovat lempeästi. Kaksi poikaa mopolla, ehkä tyttöjä. Mitä jos kävisi vessassa ja menisi saunaan. Ei, saunaan pääseekin vasta tunnin kuluttua. Ei sinua tavoita. Tästä voisi seurata muistoja. Hetkinen. Tästä voisi vai tällä voisi? Että muistot tulevat tämän jälkeen. Vai että tätä pitkin voisi kulkea muistojensa jälkiä. Ovat valaisseet kirjahyllyt dramaattisesti. Mitä voi sanoa? Kaipaat häntä. Äänen kuulee päässään. Se tekee hyvää. Sinulla on kaunis ääni. Voiko sen sanoa toisin? Sinulla on ihana ääni. Ihastuttava ääni. Pehmeä ääni. Se hyväilee. Ensin se on, sitten se tekee. Kumpi on parempi? Voisit kylpeä hänen äänessään. Kumpi silloin tekee jotakin? Halun konditionaali. Sinulta on tulla itku. Jos sanot, että sinua ei rakasteta, se on vasta tunne. Katselet tunteitasi. Etkä katsele. Katsot tunteitasi. Etkä katso. Tunnet tunteitasi. No niin. Tunnet tunteesi. Ei käy. Elättelet tunteitasi. Hmm. Sanojen kanssa olet pulassa. Et mahda sanoille. Joku toinen keksi ne toista käyttöä varten. Jokaisen lauseen voisi kirjoittaa kymmenillä tavoilla. Jokaisen sanan voisi valita toisin. Katso mitä tahansa sanaa. Se näyttää ihan toiselta kuin mitä se tarkoittaa. Se on mykkä, eikä mykkä. Katsoit sinne uteliaisuudesta. Mitä haet tällä? Mitä ajattelet, kun joku saapuu luoksesi sanoilla hullu, apina, Mia? Jatkat sisään kurkistelua. Mese hälyttää. Ymmärrän enkä ymmärrä. Joku kirjoittaa hakulaatikkoon kolme silmää. Miten hän löytää luoksesi? Sinun on helpompi hengittää. Sinulle on puhuttu. Ei, sinulle on kirjoitettu. Mihin teksti lähtisi tästä? Jos alkaisi kirjoittaa yleiskäsittein. Raajat liikkuu muovin yllä.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home