Tärkeistä asioista 2
täsmälleen siihen.
Aika on meille lempeä,
eikä kielellä pitkä matka minnekään.
Alleviivauksia, päällekirjoitusta ja muuta marginaliaa
posted by Karri Kokko at 00:23
Blonde on Blonde
Toisin sanoen
Ihmisiä, päiviä, elämää
Poem in Reverse
Uusia lauseita
Jump Hump
Tilaa kirja
Lataa pdf
Original blog
Shadow Finlandia
Afsnit P
William Allegrezza
Reed Altemus
Stan Apps
As/Is
Anny Ballardini
Tom Beckett
Bentspoon
Charles Bernstein
Harvey Bialy
Mikael Brygger
Lorna Dee Cervantes
Christopher Church
Clayton Couch
Rita Dahl
Diogenes
Exquisite Poetry
Elävien kirja
Tri Frankenstein
Kate Greenstreet
Pauliina Haasjoki
Hannu Helin
Crag Hill
Geof Huth
Ville Hytönen
Jussi Hyvärinen
Lassi Hyvärinen
Timo Hännikäinen
Kirsten Kaschock
Jukka Kemppinen
Anita Konkka
Sirpa Kyyrönen
Käymälä
Mark Lamoreaux
Jim Leftwich
Leevi Lehto
Leevi Lehto:
The Finnish Ulysses
V. S. Luoma-aho
Teemu Manninen:
Kesken kaiken
Teemu Manninen:
Cacoethes Scribendi
Tommi Melender
Lassi Miinalainen
Chris Murray
Miikka Mutanen
Kati Neuvonen
Marko Niemi
Risto Niemi-Pynttäri
Juri Nummelin
Outi-Illuusia Parviainen
Merja Peuhu
Rachel Phillips
Nick Piombino
Vincent Ponka
Ernesto Priego
PR Primeau
Lanny Quarles
Rahinaa
Saying Something
K. Silem Mohammad
Ron Silliman
Elina Siltanen
J. P. Sipilä
Tomi Sonster
Harry K Stammer
Gary Sullivan
SusuPetal
Ville-Juhani Sutinen
Eileen Tabios
Henriikka Tavi
Toisia runoja
Miia Toivio
Jarkko Tontti
Jouni Tossavainen
Ululations
Sami Vainikka
Jean Vengua
Viiveellä
Juhana Vähänen
Dan Waber
Ted Warnell
Mark Young
nonlinear poetry
merisusi puolaksi
textual conjectures
self-similar writing
terminate and stay resident
mailXart
minimum daily requirements
copyXart
collaborative processes
collageworks
Aika ja minä
Blogilista
Blogisanomat
The Butt Ugly Weblog
-C-
Dionysoksen kevät
Dyro
Eufemia
Hetket
Hilla
Hurina
Ikkunaiines
Kasa
Klasari
Kolmas huone
Lady Lupinesque
Tuomo Manninen
Marian studio
Hannu Marttila
Minh
Mitvit
Mustikassa
My typo
NONO
Pagistaan
Puoli grammaa
Teemu Rinne
Rauno Räsänen
Saara
SchizoBlog
Sedis Blog
Laura Sippola
Sivuaskel
Sivupersoona
Skrubu
Theokratie
Timbuktu
Tristan
Ulos itsestäänselvyyksistä
Jari Vaarma
Veloena
Jan Kenneth Weckman
Arto Virtanen
Vuh Vuh
Asemic
Baabelin runouskirjasto
John M. Bennett
Electric Verses
Electronic Poetry Center
eratio
Get a Google Poem
Jacket
Nihil Interit
Lumoavaa liikettä
Nokturno.org
Otoliths
Alex Ross
Tuli&Savu
Ubu Web
xPress(ed)
xStream
6 Comments:
Kaukaa unen maasta saavuttuaan on tämä runo lempeä herätys tähän aamuun. Erittäin kaunis runo, kiitos.
Olen liikutukseen asti otettu, kun sanot runoani kauniiksi. Kiitos.
Kaukaa on tultava pois, että pääsee lähelle. Ja läheisyys tekee ajankin lempeämmäksi. Tässä kaikki tavut pyörivät somasti kielellä, niin kauniisti.
Lämmittäviä sanoja, hyvä H-s. Niillä on sikälikin merkitystä, että viime aikoina pääasiassa inappropriaatiota eli muilta vaivihkaa varastamista harrastetuani olen taas yrittämässä omillani toimeen tulemista, monessakin mielessä. Lyyris-eleginen ilmaisu yhdistettynä omasta elämästä poimittuun aiheistoon on toinen rakkauteni, ja siksi onnistumisen kokemus tuntuu hyvältä, miksi minä sen kieltäisin. Miksei runo itsessään voisi joskus olla kaunis ja turha kuin kedon kukka. Ainakaan minä en koe olevani sidottu yhteen ilmaisuun tai välinevarastoon. Toisaalta onhan tuossakin "lainattua", varovainen muunnelma ajasta, joka kohtelee meitä toisinaan lempeästi. Eli tulkoon sekin sanotuksi, että aion kyllä vastakin käydä "vieraissa".
Katsotaan hyväksyykö blogspot nyt viestini. Protestoin äänekkäästi ilmausta "kaunis ja turha" vastaan. Ymmärtänen kontekstin ("joskus - - kedon kukka"; tosin kedon kukka ei koskaan ole turha), mutta jos runo kauniina luomuksena vetoaa lukijan sydämeen ja tunteisiin, miten se voisi olla turha? Mikä turhuuden tekisi? Sanojen tai ilmaisun kauneus, tunteiden liikuttaminen tai herättäminen? Eihän runon vain tai pääasiassa tule vedota älyyn.
Olin lukevinani vastakommentistasi hienovaraista ironiaa liikutuksineen, mutta miksi ihmeessä? Onko kauneus pelottavaa?
Ei huolta, Tui. Kyllä minä olen aidosti kiitollinen saamastani palautteesta.
Kaunis ja turha kuin kedon kukka? Tarkoitin kukkain turhamaisuutta, sitä kuinka ne tuntuvat säteilevän kauneutta pyyteettä, näennäisesti ilman tarkoitusta (tai ajatuksia), ihan vain omaksi ilokseen.
Lähetä kommentti
<< Home