Liiketoimintaa
Pitäjänmäen teollisuusalueella pisti silmään yritys nimeltä PMS Group. Whoa! Kuvittelen keskusneidin pirtsakan äänen: "PMS Group. How may I help you?" Vaan pitihän tuo tarkistaa, yritys paran toimiala: "Luotettava yhteistyökumppani työkalujen käyttäjille. A Reliable Business Partner Providing Quality Tools." Mikäs siinä. Mutta entäs firman tuotelista, joka sisältää mm. seuraavia vekottimia: Kierretapin väännin räikällä ("Lukitus oikealle – vasemalle sekä kiinteä asento. Kaksileukainen istukka vaihdettavin leuoin. Pyälletty istukkakotelo. Työnnettävä kahva. Niklattu."), Putkihylsyruuvitaltta, Viilapenkki, Patruunapuristin, Kosakka ja – I'm not making this up – Vaneriarkku! Thanks, but no thanks...
posted by Karri Kokko at 00:02
7 Comments:
Hehe, runoutta löytyy erikoisista paikoista... mitenköhän näiden työkalujen käyttäjien kokemukseen vaikuttavat vehkeiden nimet?
Sas muuta. Kun surfaa vähän syvemmälle sivustoon, niitä laitteita löytyy lisää. Varsinkin nuo kuvaukset on upeita: Elektroninen kytkin varustettuna moottorijarrulla. Sahanterän molemminpuolinen kiinnitys (hampaat ylöspäin tai alaspäin).
Samanlaista arjen runoutta löytyy myös Bilteman luettelosta. Parempi kuin moni lehti.
Juu, Biltema on klassikko. Ja am. vanhat postimyyntiluettelot.
Itse selailin taannoin maaseudulla vieraillessani "Traktorimiehen sanomia" - siinä oli arjen oudon runouden lisäksi myös itseäni kummastuttavaa kuvataidetta, laitteita joilla ei tuntunut olevan minkäänlaista funktiota, jotka muistuttivat tieteiselokuvien estetiikkaa tai lasten karusellia, jopa jonkinlaisia hämmentäväiä kollaasin kaltaisia otoksia... ja joillekin nuo ovat konkreettista arkipäivää, huomaamattomia aineellisen työn välineitä... mitä tästäkin nyt pitäisi ajatella? Kunnon töihin, runoilijat?
Vaikka voisi kyllä ennemminkin kuvitella, että PMS groupin keskusneiti vastaisi puhelimeen: "Mitä v--a, mullon suklaatunti", ja purskahtaisi sitten sydäntäsärkevään nyyhkeeseen.
Huoh, aika hassu. pms group: itkua, suklaapöhöä ja epätoivoa. VIiden kilon suklaapusseja ja silmäpussihauteita ja enkelimeditaatioceedeitä. Uuh.
Heinäaika oli ja meni. Hienot heinäpoudat ihan turhaan näinä paalirehun ja ties minkä aikoina. Koetin kirjoittaa heinähännästä. Teksti hajosi monimieliseen nostalgiaansa.
Lähetä kommentti
<< Home