lauantaina, heinäkuuta 08, 2006

On lakattava puhumasta
kukista ja linnuista.
En tiedä mitään kukista ja linnuista.
Runoposetiivari,
joka itse lemmettömänä vain laulaa lemmestä.

5 Comments:

Blogger Veloena said...

Jaa-a, näemmä leikimme tänään samalla ajatuksella. Siitä, mistä ei voi valehdella, on vaiettava.

1:41 ap.  
Blogger KK said...

Jaa-a, teema voi olla sama, mutta perusteet vähän toiset. Minullahan kaikki on entisensä. Itse jäin kuitenkin miettimään edellistä, varsin arvoituksellista tekstiäsi. Mitä tapahtuu?

1:54 ap.  
Blogger Veloena said...

Ai tuota kommenttia vai jotain muuta? Ei tapahdu mitään erityistä. Olemme menossa juuri Viin kanssa kitkemään.

Pointsi oli, että eihän rakkaudesta voi valehdella ja jos sitä on, siitä ei tee mieli kirjoittaa sitten yhtään. On parempaakin tekemistä, näet.

Onneksi pääsen maanantaina maalle viilentämään, ööh, no en ainakaan päätäni, mutta kenties edes jalkojani :D!

Kai olet huomenna tulossa kävelemään? Edes osaksi matkaa!

9:53 ap.  
Blogger viive said...

Karri kiitoskiitos, suunnittelen täällä jo runominimien ripustusta. Hikinen (ei muita konnotaatioita kuin se kitkemisurakka) kohtaaminen oli mielessä toivottu, johan siitä on vierähtänyt viikko jos toinenkin, kroketista. Niin sitä itseään ystäviinsä koukuttaa. Elämä on helteistä ja siinä ihmeellistä, viherpeippoineen kaikkineen.

2:28 ip.  
Blogger KK said...

Vassokuu vaan, ilo on aina molemmilla puolilla. J:kin tuossa lupaili lähteä kävelemään, siis ei täältä luotani, vaan huomenna Munkkiniemestä. Eli siellä sitten.

6:09 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home