torstaina, kesäkuuta 15, 2006

Tulinen käsi hiekassa

Mitään en tuuli.

Kaunis itse saisin aina yöt että suurvallat pyrkii kasvosi naiselle.

Kaikki hymyilevä, purje, moneksi eikä tulemattomana.

Kun jolle hullu.

Tässä tähän lentänyt marmoria.

Nuori ollut kauhea voi juhlaan ja tulinen käsi hiekassa että meitä lintu ja sitä

Runotorstai

4 Comments:

Anonymous Tui said...

Onneksi tarvitse edes yrittää ymmärtää tästä mitään.Yksi hieno säe tässä runossa on: "Kaikki hymyilevä, purje, moneksi eikä tulemattomana."

4:26 ip.  
Blogger sirpa said...

minä nyt vähän luin vaihtaen, vaihdoin lukien, että:

"suurvallat pyrkii naisesi kasvoille", ja se on pelottavaa ja totta.

myös, että:

"suurvallat pyrkii kasvoksi naiselle(si)", ja sekin on pelottavaa ja totta.

"tässä tähän lentänyt marmoria",
no huh. kukapa ei oli marmorin maalitaulu. tavallansa. ainakin marmorin "ilmeettömyytenä".

"tulinen käsi hiekassa" yhdistettynä lintuun, luo väistämättä yhteyksiä siihen yhteen feenixiin.

eli ymmärrys ei tarkoitus. mutta paloiksi pilkottuna värisyttää.

6:11 ip.  
Blogger itte said...

Arvaan, että olet käännättänyt englanninkielisen runon koneella?
Sanat ovat suomea...

7:21 ip.  
Blogger KK said...

Hienosti luettu! Ymmärrys on harvoin se väline, jolla runoon ainakaan ensisijaisesti pääsee kiinni. Tuo kasvo-rivi aiheutti minullekin virheluentaa. Itte, olet oikeassa, että teksti kuulostaa koneen tekemältä käännökseltä. Tosiasiassa valitsin tähän loppurivit pitkästä tekstistä, jonka sanasto perustuu Haavikon ja Saarikosken runojen otsakkeisiin. Mukaan on otettu kaikki sellaiset nimet, joissa esiintyy kuusi sanaa. Sanojen järjestys on koneen eli sattuman valitsemaa. Oma suosikkini on "Mitään en tuuli."

7:46 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home