sunnuntaina, toukokuuta 07, 2006

Naisenkuvia

Kuvata naista muutamalla kevyellä vedolla
antaa hänen kävellä runoon sellaisena kuin on
tai sellaisena kuin hänet tavataan nähdä
lepäävä nainen ja nainen sinisessä mekossa
kukka luojan suuressa kukkapuskassa
maljakko jota ei auta maalata liian kauniiksi
voi miten ihana päivä on kuva naisesta
yläosattomissa hirven sarvet päänsä päällä
tuulen leyhyttäessä hänen hiuksiaan
nainen katsoo pää hieman vinossa lukijaan
ja hymyilee raukean arvoituksellisesti
ulvoo puolimetrinen tukka pystyssä
näyttää ruumiillisia sulojaan ja vaikka tekstiä
on niukasti sen tyylipuhtaus on tarkoin vaalittua
vaahtokylvyssä pesemässä harjalla kumiankkaa
ompelemassa nahasta vaatteita muille ihmisille
nojaamassa suurehkoon kiveen takana heiniä ja pääsky
oikealla hiipuva nuotio josta nousee savua
makaa rennosti silmät kiinni musiikkia kuunnellen
salaattirasia vatsansa päällä
seisoo luonnon ja liehuvien kankaiden keskellä
pitkäsäärinen tummahiuksinen kuuma lutka verkkosukissa
hoitopöydällä jonkinlaiset muoviset kupit tisseissä
pärjäämässä mereen uponnutta tavaraa
paljastaa jo suhteellisen verisen hymynsä
hämmästelee lasipurkissa lilluvaa herkullisen kokoista penistä
laittaa luultavasti tyttärensä hiuksia
makaa alastomana sängyllä selkä katsojaan päin kääntyneenä
polvistuu toista käsivarttaan ojentaen ja silmät alas luotuina
istuu sohvalla ja puhuu puhelimessa
kantaa oikeassa kädessään astiallista verta
kehrää rukilla lasten seuratessa tarkkaavaisina
kuin kuka tahansa nätti 24-vuotias nuori nainen
odottaa yksi valo päällä tai ehkä kaksi
puulattia poninhäntä missähän mies viipyy
vai viipyykö toisaalta nainen

5 Comments:

Anonymous palapeili said...

Toisaalta. Melko stereotyyppistä, että odottaja on loppu peleissä (aina) nainen, vaikka odottaisi naista. Niinhän se on kuvattu, eletty, maalattu. (Toki toki kyseessä on naisenkuvia.)

Toisaalla. Mahdottoman herkullisia maalauksia sanoin. Tuli monessa kohdin olo, että tämän maalauksen/ tilanteen/ tunteen olen joskus nähnyt/kokenut/tuntenut. Elämänmakuista.

9:37 ip.  
Blogger KK said...

Epäilemättä oletkin nähnyt, sillä teksti on koostettu kysymällä googlelta "kuvassa nainen" yms. Eli useimmissa lainaamissani fragmenteissa kirjoittaja kertoo, mitä jossain tietyssä kuvassa näkyy, eikä siis välttämättä tarjoile omaa naiskuvaansa. On siinä alussa muutama omakin fraasi mukana, kuten kukka luojan suuressa kukkapuskassa, ihan vaan siksi etten ikään kuin vetäytyisi vastuusta. Vastaamatta edelleenkin jää, mikä voisi olla aito tai suora tai rehellinen tai konstailematon tai neutraali tai ennakkoluuloton kuva naisesta. Tai miehestä. Tuo loppu on kieltämättä klisesistä kliseisin, en tosin halunnut sensuroida itseäni: se sattui olemaan hakutuloksen viimeinen ja sitä paitsi sattumoisin peräisin suuresti arvostamani Sivupersoonan blogista.

Kiitos kommentista!

9:53 ip.  
Blogger sivupersoona said...

Kas, kaipaamani vastaus. Ihmettelinkin, miksi loppu kuulosti perin tutulta. Hmm. Hatara muistikuva löytyy vähitellen.

8:42 ap.  
Blogger KK said...

Juu, ja arvaas mitä? Ihari on muuttanut Ylöjärvelle!

10:06 ap.  
Blogger sivupersoona said...

Miten se nyt on mahdollista? Voiko moisesta tiedosta toipua? No jaa, ehkäpä.

Kas, lapset pulputtavat pihalla, ja on vaikka mitä kirkkaanvaaleanvihreää. Sisällä sijaitseminen on kyllä nyt vastenmielistä.

2:01 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home