tiistaina, toukokuuta 16, 2006

Ihmisiä ja tapahtumia tapahtumien päällä on melkein käsittämättömän paljon. Ei rankasti vaan ankarasti, siinä on selkeä tyylillinen ero. Koska täällä ei pitkään aikaan ole tapahtunut mitään, he eivät huomaa vaaraa. Minulle ei jää muuta mahdollisuutta kuin ryhtyä ajoissa, ennen kuin maailma puuttuu asioiden kulkuun, muuttamaan itseäni siinä määrin että voisin, en tosin haihduttaa pienen naisen suuttumusta, mitä on mahdoton ajatellakaan, mutta sentään hiukan lievittää sitä. En minä ole satuttanut ketään, sen voin ainakin puolustuksekseni sanoa. En tiedä kauanko olen nukkunut, herään lievään sähköiskun tapaiseen säpsähdykseen. Toinen varis on yhä paikoillaan. Muuan filosofi kuljeskeli aina siellä missä lapset leikkivät.

Herrat Kerouac, Lehtola, Hemingway ja Kafka satunnaisotoksina, hiukan editoiden mutta tässä järjestyksessä.