Ihan käytännön neuvoja
että ihan pienet asiat ei hätkäytä
kun on tällasia isoja juttuja.
Että ei ole niin nuukaa sitten semmoset asiat
mitkä ehkä ennen on ollu
että onko joku ruusu tuossa kukkavadissa
oikein päin vai nurin päin
tai onko [mieheni] jättänyt jonkun sanomalehden
jonnekin väärään paikkaan.
Semmoset ei enää sillai merkkaa
että näkee vähän isompia asioita
ne joiden antaa häiritä.
Siinä on saanut nähdä
että Jumala voi panna tämmösen
kauhean pahankin asian
palvelemaan hyviä tarkoituksia.
Että sitä on vahvemmalla pohjalla
kun on löytänyt näitä vahvuuksia
näitten vaikeuksien kautta.
No minusta se on nyt tämän hetken tarkoitus
että mä voin auttaa toisia
jotka on tässä tilanteessa.
Jos mä en olis tätä itse käynyt läpi
niin mulla ei olis eväitä
mulla ei olis rohkeutta
mennä kohtaamaan tällaisia ihmisiä.
Enkä mä tietäis
että miltä niistä tuntuu
enkä mä tietäis
että mitä mä niille sanoisin
mitä mä niille neuvoisin.
Niin nyt mä tiedän jo hyvinkin paljon
miten niin kuin edetään
ihan käytännön neuvoja.
2 Comments:
Olipas huisi!
Huisia oli myös sen tekeminen. Ajattelin kokeilla, mitä tämmöisestä puhekielisestä materiaalista saa irti. Yhdistin (arvatenkin saman puhujan) kaksi eri repliikkiä, panin ne kylmästi peräkkäin enkä muuttanut mitään pilkkujen poistoa lukuun ottamatta. Kokeilin erilaisia rivityksiä, ensin pelkkää vasenta suoraa, mutta se ei jotenkin toiminut. Tuo joka toisen rivin sisentäminen sai aikaan sopivan liikkeen, johon olin tyytyväinen. Lopulta huomasin, että vaikka puhuja puhuu asunnon homeongelmasta, sen voi yhtä hyvin käsittää vaikka kirjoittamisen pohdiskeluksi. Toisaalta mikäpä teksti ei sitä tekisi... Eli kiva kun kelpasi!
Lähetä kommentti
<< Home