tiistaina, maaliskuuta 28, 2006

They're coming to take me away ho ho he he ha ha

Hän oli kirkkaus siinä vedessä

joka tuli siihen laastiin

joka pantiin niiden kirjainten väliin

joista muodostettiin ne sanat

joilla ilmaistiin se asia

joka oli kirkasta kuin

kirkkaus tai

vesi itse

posted by Karri Kokko at 14:25

4 Comments:

Blogger ill. said...

piti tästä jo viime viikolla sanomani, että tämä kuulostaa siltä mitä raamattu on..

palasi mieleeni sunnuntaikirkossa jossa taas kerran mietiskelin saarnan mennessä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, miten älytöntä on siteerata raamattua jossa aivan selvästi käsketään ihmisten tappaa, huorata ja häväistä maataan ja toisiaan joka tilanteessa. siis, harva raamatun symbolismeja tunnistaa saati ymmärtää ja koko uskonnon kannattama yhteiskunta roikkuu sikäli hiuskarvan varassa, että jos joku äkkiä keksiikin ottaa sen opuksen tosissaan..

12:49 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

Juu, kyllä sinä siinä mielessä olet oikeassa, että tässä on lausuttuna minun credoni, tai tajuni uuden testamentin sanomasta. Eri asia on, miten sillä pelastetaan itse kunkin sieluja saati koko maailma. Sen jätän viisaammille.

5:04 ip.  
Blogger ill. said...

huomaan olleeni taas vähän liian negatiivinen uskonnon suhteen. jotkut nimittäin todella näkevät siinä pelastuksensa (ja omasta kokemuksesta tietää että kovan paikan tullen rukoilu todella auttaa)..

että siinä on kirkkautta, kristinuskossa, jossakin määrin myös oikeaa järkeä..

no enivei hieno runo :)

5:58 ip.  
Blogger Karri Kokko said...

No, enivei, kiitos. Nämä ovat hankalia asioita, siksi ehkä runo onkin paras keino niiden ilmaisemiseksi. Jää huojuntaa.

6:06 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home