perjantaina, lokakuuta 07, 2005

Parnasso 5/2005

on sitten ilmestynyt. Lehden sisältöä tekisi mieli kehua enemmänkin, mutta omassa asiassaan on hiukan vaikea toimia. Sitäpaitsi, voiko nostaa esiin toisia painamatta samalla toisia. En kuitenkaan malta olla mainitsematta Gerry Ilvesheimon kirjoittamaa kahden koreografin haastattelua. Siinä jälleen esimerkki kirjallisuudesta, joka ei tapahdu kirjoissa ja kansissa.

2 Comments:

Blogger Sven Laakso said...

"Sitäpaitsi, voiko nostaa esiin toisia painamatta samalla toisia."

Hankala kysymys. Minusta spontaani innostuminen ja sen lähes pakonomainen julkituominen on ehkä anteeksiannettavinta. Siinä ei mietitä sitä mitä jätetään sanomatta, vaan ainoastaan sanotaan (jaksetaan sanoa) se mikä on pakko sanoa.

Kehuvat tai hyssykööivät kritiikit joissa ei tuoda mitään vakuuttavaa todistusaineistoa positiivisen asenteen taustaksi ovat ainakin näin pienessä maassa usein luettavissa tuohon varoituksesi kategoriaan.

2:02 ip.  
Blogger KK said...

Oikeasti en ole kauhean huolestunut. Ajattelin vain, että voisi olla vitsikästä poimia esiin joku ehkä muuten vähemmälle huomiolle jäävä juttu. Jälkimmäisestä pointistasi olen täysin samaa mieltä. Nyt kun runoudessa tapahtuu niin paljon mielenkiintoista, olisi pyrittävä saamaan myös kritiikki samalle korkealle tasolle. Siinä riittää meillä kaikilla tehtävää.

3:09 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home