Pimeätön
Geof Huth, darkless (17 July 2005)
Geof Huthin Cambridgesta Massachusettsista lähettämä kortti tipahti postiluukustani tänä aamuna. Kortti viipyi matkalla vain neljä päivää, joten tuskin voimme puhua etanapostista. Kahdestatoista siveltimenvedosta koostuva, tavalliselle ruskealle kartongille piirretty kalligrafia muodostaa sanan, jota ei löydy sanakirjasta mutta jonka merkitys on yhtä kaikki ymmärrettävissä. Sana koostuu englannin kielen substantiivista "dark" (pimeys, pimeä) ja puuttumista ilmaisevasta liitteestä "-less" (-ton, -tön). Yhteen liitettynä näistä osista muodostuu sana "pimeydetön" tai "pimeätön", jotka nekään eivät ole muodollisesta korrektiudestaan huolimatta vakiintuneita suomen kielen sanoja. Vaikka itse suosin mieluummin muotoa "pimeätön", "pimeydetön" on sikäli lähempänä, että sana "darkless" synnyttää mielleyhtymän pimeyttä merkitsevään käsitteeseen "darkness" (olematta kuitenkaan sen vastakohta). Onko tällaiselle sanalle käyttöä? Ei silloin, jos haluamme puhua eksaktisti pimeyden tai pimeän puuttumisesta (siis valosta, valkeudesta tai valoisuudesta), mutta runollisena esityksenä, siis runona, Huthin teos on korvaamaton: se saa aikaan nopeaa mielensisäistä liikettä ja pakottaa tarkistamaan sanojen ja käsitteiden merkityksiä ja ylipäätänsäkin piintyneitä lukutapoja. Nimeäminen on maailman haltuun ottamista. On valaisevaa, kun kieli näin valaisee meille itseään ja maailmaa, vaikka sitten (mahdottoman) negaation kautta. Ja mikä parasta, jatkoa on kuulemma luvassa...
posted by Karri Kokko at 15:13
7 Comments:
Teoksella on eittämättä myös visuaalisia arvoja.
Juu, on, etkä muuten ollut ensimmäinen, joka kiinnitti huomiota samaan asiaan. Huomasin sen itse pian postauksen tehtyäni, mutta ajattelin palata aiheeseen kunhan saan lisää postia. Olin ehkä liian innoissani kortin saatuani ja ryhdyin välittömästi purkamaan sen tekstuaalista sisältöä visuaalisen kustannuksella. Hyvä kun otit pointin esille! Oletko muuten itse koskaan harrastanut postitaidetta tai kuvan ja tekstin yhdistämistä? Ainakin jotkut kuvakollaasisi voisivat antaa viitteitä siihen suuntaan.
Olen minä yhdistellyt kuvaa ja tekstiä sekä tehnyt postitaiteeksi luettavaa, mutta en minä tietoisesti ole mihinkään genreen ottanut kantaa, kunhan olen kokeillut ja testaillut, ajatellut ja totetuttanut. Jätän useasti kategorisoinnit ja tulkinnat muille.
Mitään virallisesti tunnustettuja postitaideteoksia minulla ei kuitenkaan ole, hän ajatteli ja lisäsi kommenttinsa edellisen perään.
Sitä vähän arvelinkin, sen verran moniottelijaa sinussa olen nähnyt. Postitaiteesta sen verran, sen verran kuin siitä mitään tiedän, että se taitaa olla niitä vähiten virallisia taidemuotoja. Vähän niin kuin karaokea, jossa kaikenlainen jurytys esimerkiksi näyttelyissä on kielletty. Ajattelin vaan, että kun tuo J-P Kervinenkin pitää omaa mailartblogiaan, eikö sinne kannattaisi jotain lähettää...
Ai semmoista ajattelit... hmm.. pitänee miettiä asiaa.
No semmoista. En tosin tiennyt ajattelevani, ennen kuin tulin siihen kohtaa ketjua.
Lähetä kommentti
<< Home