lauantaina, huhtikuuta 30, 2005

Aleksanteri, hevoskuiskaaja

Omistettu Jannelle, Jukalle ja Tommille

Aleksanteri, hevoskuiskaaja,
koko ikänsä matkalla aurinkoa kohti
varjonsa edellä, varjonsa seuraamana.
Jumala on kutonut ja kirjaillut vaatteet
kaikille lapsilleen, huomisen tarinan
jota todellisuus uskollisesti toistaa.
Aleksanteri, maailman valo,
ketä rukoilee hän, jonka viittaan
on ommeltu syvempää purppuraa
ja kevyempää kultaa? Pelkoa.
Pelko saa miehet taistelemaan paremmin,
vaikka uhrin sisälmyksiin ei ole kirjoitettu
ainuttakaan tappiota.
Aleksanteri, jumalten sukua,
tietää mitä on olla yksin tarujen seurassa.
Babyloniin on helppo tulla,
paljon helpompi kuin sieltä on lähteä.
Vaikka miehellä olisi lemmikkeinä
tuhannen ruusun prinsessoja
vuoden jokaiselle päivälle,
hänen öittensä määrä ei siitä lisäänny.
Aleksanteri, käärmeitten kanssa kasvanut,
kuinka monta Alexandriaa mahtuu maailmaan,
joka on paljon suurempi kuin kukaan uneksi?
Kun Aasia on nähty, Niilin lähteet
ja pohjoiset metsät ovat vielä tutkimatta.
Vaikka kukkasia sataa ja Babylon on sinun,
liian suuri rikkaus tuo mukanaan vain varikset.

1 Comments:

Anonymous Anonyymi said...

Kiitos. Hieno runo.
Jukka

3:10 ip.  

Lähetä kommentti

<< Home