kimmopietiläiset vs. jyrkipelliset

Kielen kysymykset herättävät jatkuvasti intohimoja, kuten Ison suomen kieliopin ympärille syntyneestä keskustelusta näkee.

Hannu Raittilan kokosivun arvio jouluaaton Hesarissa oli yhtä aikaa kirjailijan kiitos mutta myös selkeä irtiotto kieliyhteisön siitä sivustasta, joka vaivojaan säästämättä kokoaa sääntöjä sille "tekemällä tehdylle rakennelmalle", jota suomen kirjakieleksi kutsutaan.

Herkimmät tulkitsivat Raittilan tekstin niin, että hän olisi suosittamassa koko kieliopin heittämistä romukoppaan. Se ei suinkaan ollut tarkoitus, kuten kirjailija tänään ilmestyneessä vastauksessaan varmuuden vuoksi toteaa. Sääntökokoelmaa tarvitaan, mutta on myös olemassa sellaisia kielenkäytön alueita, joissa käyttäjä voi ja hänen tuleekin ottaa vapauksia.

Opettaja Ritva Hartzellin ja suomentaja Kimmo Pietiläisen äidinkielensä puolesta tuohtuneet reaktiot olivat paljon puhuvia. On olemassa ihmistyyppi, joka ei koskaan poikkea merkityltä polulta ja ajaa varmaan partansakin jonkun kirjoittaman ohjesäännön mukaan. Onneksi kielelle ja kirjallisuudelle joukossa on aina silti joku suitsematon jyrkipellinen tai hannusalama.