Laulujen lunnaat

Bob Dylan kirjoittaa:

People think that fame and riches translate into power, that it brings glory and honor and happiness. Maybe it does, but sometimes it doesn't. I found myself stuck in Woodstock, vulnerable and with a family to protect. If you looked in the press, though, you saw me being portrayed as anything but that. It was surprising how thick the smoke had become. It seems like the world has always needed a scapegoat — someone to lead the charge against the Roman Empire. But America wasn't the Roman Empire and someone else would have to step up and volunteer. I really was never any more than what I was — a folk musician who gazed into the gray mist with tear-blinded eyes and made up songs that floated in a luminous haze. Now it had blown up in my face and was hanging over me. I wasn't a preacher performing miracles. It would have driven anybody mad. — Bob Dylan, Chronicles

Sitaatti on osa katkelmasta, jonka aikakauslehti Newsweek julkaisee uusimmassa numerossaan. Lehden verkkosivuille koottu paketti sisältää myös äänitiedostoja, joissa näyttelijä Sean Penn lukee otteita muistelmien tekstistä. Viimeistään niistä kuulee, että kyse on merkittävästä teoksesta. Ei informaatiosta, ei juoruilusta, ei skandaalinkärystä, vaan kertomuksesta. Yhden miehen yrityksestä saada lukijansa kuuntelemaan. Kun parhaat kirjoittavat, muutkin näkevät toisin.

Amerikan-röyhkä muistelee

Parin viikon kuluttua julkaistavien muistelmiensa mukaan Bob Dylan ei olisi lainkaan välittänyt siitä vastakulttuurin johtohahmon viitasta, joka hänen harteilleen laskettiin. Dylan piti itseään vastentahtoisena kapinallisena, joka haaveili yksinkertaisesta elämästä ja tavallisen työtätekevän ihmisen päivärytmistä. Sodanvastaisten protestilaulujen tekijä sanoo jopa varustautuneensa aseellisesti liian innokkaita faneja ja muita kotirauhanhäiritsijöitä vastaan.

Tulkinnat ovat muistelijan omia, mutta asenne on tuttu. Siinä taas vanha röyhkä kieltäytyy sopeutumasta mihinkään hänelle asetettuun muotiin.

Bob Dylanin kolmiosaisten muistelmien ensimmäinen nide Chronicles: Volume One julkaistaan 12. lokakuuta.

Kaisas haiku

Doften av höet
slår emot mig vid dörren
och sammetsögon.

–

J. O. Mallander: Ajatusviiva eduskuntatalon yläpuolella 1971.

Klassikko on aina klassikko. Merkitsevällä ajatusviivalla varustetun postikortin kuva on alunperin otettu jostain tuolloin vielä haaveilun asteella olleen nykytaiteen museon ja tulevan musiikkitalon välimaastosta, jotakuinkin niiltä sijoilta, missä on jo vuosia toiminut vireä vaihtoehtogalleria Jangva. Kulttuuriministerinä tuohon aikaan toimi Jouko Tyyri, seuraavana vuonna jo Pentti Holappa. Tänään, yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin, tekniikka mahdollistaa teoksen julkaisemisen ja levittämisen nopeasti kaikkialle Blogistaniin. Tässä versiossa se on saanut ylleen toisen merkitsevän ajatusviivan.

Kaanonin rinnalla

J. O. Mallander, Haltioitunut, 2002.

J. O. Mallanderin Amos Andersonin taidemuseoon kokomama näyttely Näkemisen virta esittelee suomalaisia nykytaitelijoita, jotka tavalla tai toisella ovat saaneet vaikutteita itämaisesta ajattelusta ja uskonnoista.

Kyseessä on huomionarvoinen tapaus; tekee aina hyvää, kun kaanonin rinnalle tuodaan nähtäväksi ikään kuin rinnakkainen taiteen historia.

Parasta tässä näyttelyssä on paitsi yksittäisten teosten korkea taso esimerkkien runsaus. Mallanderin estetiikka sallii piiriinsä paljon muutakin kuin 70-luvun Elonkorjaajat ja muut lähimmät kaverit.

Näkemisen virta. Itämaisuus suomalaisessa nykytaiteessa. Amos Andersonin taidemuseo 24.10. saakka.

Cellul'art

What happens when art goes mobile?
What is mobile art?
Live performances?
30-second movies?
4'33'' ring tones?
Poetry readings?
Minute waltzes?
Sound poetry?
Visual poetry?
All of the above at the same time?
Original works. No reproductions. »

Keep it thawed. »

More than a job

wandering
around
in the words

scratching away
layers
of liquid paper

charting
the
eccentric

paths of men
and
characters

Konstrelaterade uppdrag

Att bluffa poesi
för tjejens skull

gå till bibban och
grabba några häften

stjäla en rad här
och en rad där

ett tiotal rader
på var sida

ett till sex ord
på varje rad

han kände att
det nog skulle gå bra

så mycket verkade det
inte vara som krävdes

hämta materialet och
bygga upp enligt ritning

poeten själv som en
frånvarande förälder

som står för idén
och röver all äran

Ilma(i)sta musiikkia

I have nothing to say / and I am saying it / and that is poetry / as I needed it »

It's impossible to resist the language. »

Fiiu ja iskä ja kamera. 

Päivitys 4

puiden maailmasta
illalla savu näyttää puhtaammalta
männyn oksat näkyvät
ja tuuli kuuluu paremmin
tänne

Päivitys 3.1

Päähän päästä oksan mustan lintu tiellä pimeällä on,
päällään seisoo se ja juuret puuttuu elämältä meidän.
Silmät syksyn on lehdet keltaiset ja lintu täytetty.

Päivitys 3

Päähän päästä oksan mustan käveli keltavästäräkki.
Oksalla mustalla lintu tiellä pimeällä on auto valaistu,
päällään seisoo se ja juuret puuttuu elämältä meidän.
Silmät syksyn on lehdet keltaiset ja lintu täytetty.

Päivitys 2

Pimeyttä paljon. Niin.
Yötä hyvää.

Päivitys 1

Sillä tavoite on kaiken maailman selitys.
Joukahaisen luut on tapettu.
Joukahaisen häät on peruttu.
Ruusun ja liljan paikan perii kirsikkapuu. »

Sounds like sounds

Oh, to be a tree
to cook up a book
about little paper people

no laughs linked to that
unless the reader happens
itself a plain brown wrapper

From the things to do list

Told the world all poetry is political. The main response was "what's poetry?" »

Graphic art

Lest Freud
be listening
I'd better not
say a thing
about these
ink blots »

The times they are a-changin'

There is no
use for
information
please

wine goes
digital
ars
electronica

asks what
will be next
memo pad
theft arrest

more
technology
news
all headlines

it all
started with
a good cup
of coffee

letting gamers
play
God
now themselves

Utopian politics

We publish in full color for pennies. We receive submissions Monday morning and publish them Monday afternoon. »

Valoa länteen

Saa nähdä antaako Kalifornia
meidän slaavilaiselle melankolialle
uuden makean twistin. »

Unruly and self-willed

With "Star," Pamela Anderson declares herself as the Jean-Paul Sartre of the tabloid generation. »

Kafka had his fantastical cockroach, but that was kind of weird. Anderson employs similar technique, but better, bestowing upon Star's mammary glands an animate independence. They're aaaaalive! »

Soumi inspiroi

Mikä suomessa nyt vetää ja kutkuttaa?
Ne jäkälälöylyt!

Kapina alkaa taiteesta

Että vihaan naavannaamaas
mennyt maailma, mene
jäkälälaulujas suomen maa!

Amélie

Kokoon kuvaa kursii koreaa
lainailee lajeja lapsuutensa
turhuudesta tosiasioiden tunteiden
hallavalla hummalla häntä herätä.

Klik! Klik! Klong! Phsihh!

Tämä
koliseva
taidekone
tuikkii
silmiin
valoaan
rakenteet
avoimesti
näkyvillä
mitään
toivoa
ei
ole
aivan
kaikille
sitä
ei
voi
suositella »